Täältä voit lukea kuulumisia kennelin arjesta, pentujen kasvusta sekä tulevaisuuden suunnitelmista.

15.4.2018

Kevättä rinnassa

Viikko sitten käytiin tapaamassa Huguria Jossun kanssa ja reissu Mäntsälään oli niin kovin Jossun mieleen, että päätti narttu aloittaa juoksunsa lähes heti. Noin puolentoista viikon päästä mennään tapaamaan uudemman kerran Huguria.

11.4.2018

Sulhon vaihto


Pitkän pohdinnan päätteeksi, olen päätynyt vaihtamaan urosta Jossulle.

Julle on kaikin puolin oikein ihastuttava herraskoira, mutta yhdistelmänä tämä ei kuitenkaan tuntunut oikealta. Uudeksi sulhoksi Jossulle on valikoitunut Metsäkasteen Hugur.


Hugur on nuori ja hurmaava uros, jonka sukujuuret juontavat Saksaan. Hugurin äiti on suomalainen Metsäkasteen Sólargeisla ja isä on saksalainen komistus Ilmar Fra Klettakoti.

Ilmar Fra Klettakoti & Metsäkasteen Sólargeisla
Hugur on luonteeltaan iloinen ja positiivinen. Joskus tahtoa riittää sen verran, että joutuu hiukan keskustelemaan kumpi määrää. Vaikka omaa tahtoa löytyy joskus liiankin paljon on Hugur silti nöyrä ihmiselle. Kotioloissa on rauhallinen köllöttelijä kun missään ei tapahdu mitään, mutta koville ja teräville äänille reagoi voimakkaasti haukkumalla.

Hugur on ollut terve koira, eikä sen kanssa ole tarvinnut käydä eläinlääkärissä kuin rokotuksissa ja virallisissa terveystarkastuksissa. Lonkkanivelet on B/B, kyynärnivelet 0/0, polvet 0/0, silmät ja sydän ok.
Alla Hugurin omistajan/kasvattajan Marian kommenttia uroksesta:

Hugur palautui kasvattajalle syksyllä 2016 reilun vuoden ikäisenä teiniriiviönä jolla ei ollut juurikaan käytöstapoja. Hugur oli tullessaa perus hermostunut ja levoton koko olemukseltaan. Alunperin yritinkin etsiä uutta osaavaa kotia koiralle, mutta niitä ei juurikaan ollut tarjolla vaan Hugurin aika kasvattajan luona vierähti melko pitkäksi. Koko tämän ajan käytiin kuitenkin koiratreeneissä ja harjoiteltiin yhdessä tekemistä, keskittymistä sekä yleistä rauhallista olemista. Autoille räyhäämisestä pois treenailtiin erittäin aktiivisesti ja sedätystä ohi ajaviin autoihin. Treeni ja ajan kuluminen tuntui loputtoman pitkältä ja tuntui, että edistystä ei tapahtunut. Intensiivisen treenaamisen jatkuessa kuitenkin alkoi palkkaa tulla ja sain Hugurin siedätettyä autoille räyhäämisestä pois.

Vuoden harjoittelun jälkeen kaikkeen koiran normaaliin elämään kuuluvaa harjoittelua oli tehty ja koira yht' äkkiä alkoikin edistyä isoin harppauksin eteenpäin. Kun sopivaa kotia ei edelleenkään ollut löytynyt, päätin jättää koiran itselleni, koska työn määrä on ollut valtava mitä on tehty ja koirasta on kuoriutunut valloittava persoona.

Hugurin tämän hetken kuulumiset: Hugur valoitui keväällä 2017 ja luonnetestissä tuli ++144 pistettä ja paukkuärtyisä. Paukkuärtyisyys ilmenee arjessa sillä, kun jossakin pamahtaa kovaa on Hugur valmiina lähtemään kohti ääntä erittäin pelottomasti ja äänen kanssa.

Hugur asuu neljän tahto-nartun kanssa joiden laumassa eläminen ainoana uroksena ei aina ole ruusuilla tanssimista. Hugur on erittäin kuuliainen, jolla toisinaan hajumaailma vie mennessään ja mm. luoksetulo ei meinaa aina onnistua. Kun korvat taas ottavat ohjeita vastaan niin Hugur pusuttelee koko naaman onnellisena koirapoikana. Hugurin kanssa harjoitellaan edelleen rauhallista tekemistä mm. lampaiden kuljettamisella sisätiloihin tai lampolasta ulos. Kanoja ja pupuja käymme ruokkimassa ja hoitamassa yhdessä ja pienten eläinten kanssa rauhallista läsnäoloa. Hugur käy myös tyttöjen mukana treeneissä ja yhdessä hömpsötellään siellä omaksi iloksemme rallytokoa, doboa ja muuta yhdessä tekemisen iloa.

Hugur kaikenkaikkiaan tuntuu olevan onnellinen islantilainen.


Jossu on pääasiassa äitini koira ja eleleekin suurimman osan ajastaan hänen kanssaan maaseudulla. Kotiaskareita tällä neidillä on lintujen pitäminen pihalta poissa ja Miken komentaminen. Jossu osallistuu nykyään reippaasti kaikkiin askareisiin kotona, niin pelto- kuin metsähommiin ja tietysti pihatöiden tekoa pitää olla tarkasti valvomassa.

Varsinaisesti Jossun kanssa ei harrasteta mitään, koiranäyttelyissä sen kanssa on käyty ja Suomen Muotovalio neitokainen on. Paimennushommissa on Jossu myös käynyt ja on paimennuksesta suorittanut islanninlammaskoirien oman paimennustaipumustestin hyvillä paimennusominaisuuksilla. Kesällä tärkeitä askareita Jossulla on kalastaminen sekä marjastaminen, erityisesti mustikoiden esimaistaminen suoraan varvuista. Luonteensa puolesta Jossu on avoin, iloinen ja lähes aina valmis hommiin. Välillä tietty väsy iskee ja silloin Jossu myös lepää jossain rauhallisemmassa paikassa. Luonnetestin Jossu on suorittanut ja sai siitä pisteitä +140 ja on laukauskokematon. Kovat äänet eivät arkea millään lailla häiritse.

Jossu on ollut varsin terve koira, eläinlääkäriin on suunnaatu vain rokotusten ja virallisten terveystarkastusten nimissä, kerran silmätulehduksen takia. Viralliset terveystulokset ovat lähes priimaa: lonkkanivelet B/B, kyynärnivelet 0/0, selkä LTV0, VA0, SP0, polvet 0/0, silmät ja sydän ok.



Kävimme Jossun kanssa tapaamassa Huguria menneenä viikonloppuna ja tämä kaksikko löysi yhteisen sävelen heti. Leikkiin haastamista oli ja jokunen hepulipyrähdyskin saatiin aikaiseksi.


Pennut muuttavat uusiin koteihinsa eläinlääkärin tarkastamina, sirutettuina ja useaan kertaan madotettuina. Pennut tulevat elämään kanssamme arjessa ja tottuvat näin ollen erilaisiin kodin ääniin ja muihin talomme karvaisiin asuttajiin. Mukaan lähtee pentupaketti, joka sisältää ruokaa, jota pentu on tottunut syömään jo kasvattajalla ollessaan, leluja, pannan ja hihnan sekä kasvattajan tuen. Uusi pennunostaja liitetään myös Islanninkoirat ry:n pentuejäseneksi.

Jossun juoksuja odotetaan alkavaksi nyt loppukeväästä/alkukesästä.

Rahkkasan Jökull Haraldsdottir ♥ Metsäkasteen Hugur

27.3.2018

Puolivuotiaat V-kakarat


Taas on aika rientänyt ja viimeisimmät kakarat juhlivat tänään puolivuotis synttäreitä!


Rosiri's Vidar Sudrisson "Viiru"

Viiru on puolessa vuodessa kasvanut pienestä pehmopallerosta komeaksi nuoreksi koiraksi. Se on tuonut perheeseemme paljon iloa. Se haluaa olla aina mukana kaikessa ja tekee meidät onnelliseksi iloisella seurallaan. Turkki on tuuhea ja pehmeä, halikoiralle sopiva. Luonteeltaan Viiru on iloinen ja ystävällinen. Se on ihanteellinen kaveri lapsille etenkin nyt, kun se ei enää kokeile hampaitaan kaikkeen. Leluja se kyllä retuuttaa ja köydenveto leluilla on sen mielestä parasta. Se on hurmannut naapuruston ja muut tutut ja tuntemattomatkin ihmiset. Energiaa sillä riittää ja olen saanut siitä väsymättömän lenkkikaverin metsään ja meren jäälle. Oulun talvi onkin ollut sopiva kaikenlaiseen talviulkoiluun ja lumessa peuhaamiseen. Koirapuistossa tai muuten vapaana ollessa Viiru leikkii muiden koirien kanssa kiltisti, mutta jos remmissä joku tulee rähisemään niin Viiru vastaa kyllä samalla mitalla. Muuten Viiru ei ole kovaääninen, paitsi jos televisiossa on koiria. Lenkillä kaikkia olisi kiva mennä tervehtimään, niin että tällä hetkellä koirien ja ihmisten ohituksia kovasti harjoitellaan. Paimennusvaistokin on tullut esiin, autoja ja moottorikelkkoja Viirun tekisi ihan kauheasti mieli paimentaa. Onneksi namupussi on houkuttavampi ja sillä on saatu tuo autojen perään hyökkäily melko lailla loppumaan. Mutta kepparit ovat vastustamattomia…. samoin varikset, joita Viiru on alkanut jahdata meren jäällä. Viiru oppii helposti ja nopeasti uusia asioita ja pikkuhiljaa kevään tullessa on tarkoitus lähteä Viirun kanssa koirakouluun, jos sopivia kursseja löytyy. Saa nähdä mihin harrastuksiin innostutaan. Viiru on osoittautunut aivan mahtavaksi, juuri meille sopivaksi koiraksi, jota kannatti odottaa!



Rosiri's Vár Rosardóttir "Vaur"

Nämä neljä ja puolkuukautta on menny vauhdilla. Neiti on osoittautunut erittäin rohkeaksi tai ainakin hyvin isolla egolla varustelluksi...pientä remmirähjääkin löytyy, ei onneksi kokoajan mutta välillä. Toisten koirien haukuille tahdotaan vastata kärkkäästikkin vaikka kuuluisi kuin kaukaa. Vapaana ollessaan tätä "ongelmaa" ei ole. Lähtee kyllä "vieraiden" (tiedän ja tunnen omistajat ja koirat ni pystyny testaamaan) koirien luo mutta nätisti, alistuen ja madellen. Ja edellisessä kohtasmisessa remmin kanssa rähisty samoille turreille.
Pentuleikkikoulussa käydään kertaviikkoon, missä saa leikkiä muiden pentujen kanssa, on siellä yli vuosikkaitakin. Siellä lukee mielestäni hyvin muita ja toimii erinlailla eri kavereiden kanssa. Ei ole päällepäsmäri pörisijä. Taaperokoulussa käytiin parikuukautta jossa harjoiteltiin arkisia asioita ja perustottista, niin käsittelyä kuin rauhoittumista. Nyt aloitettiin ihan virallinen pentutottis.... siellä oltiin jo aika päteviä. Arki kotona soljuu Sudrin "opissa" niin hyvässä kuin pahassa ( nämä ovat esim. juurikin oraville ja kissoille haukkuminen ja riekkuminen remmissä) ja muutamille koirille Sudri tuppaa rähistä, ni mitäpä muutakaan kuin Vaur perässä...eli meillä on edessä tiukkaa remmilenkkiä ilman iskää....noin kokonaisvaltaisesti hirmuisen rauhallinen ja kiltti, ihana neiti. Säkää en saa siltä mitattua, mutta mielestäni töppöjalka se on vetrattuna Sudriin tuon ikäisenä, tosin tietty sukupuoli vaikuttaa jonkinverran asiaan. Kaikki se hurmaa ja kauniiksikin kehuuvat. ☺”



Rosiri's Váli Sudrisson "Taavi"

"Taavi on ollut pienestä pitäen pieni keppostelija, milloin on mikäkin kenkä hävinnyt eteisestä isäntäväen poissa ollessa ja pöydillä sijainneet tavarat saattavat toisinaan löytyä pennun omasta pesästä. Mutta Taavi on myös erittäin innokas oppimaan ja pentukoulussa koiralle onkin napsahtanut aina opetusmoodi päälle upeasti. Esimerkiksi ohitusharjoitukset ovat sujuneet hienosti. Näiden oppien siirtäminen omille lenkkipoluille on tosin vielä vähän vaiheessa.

Taavi on todella ihmisrakas eikä vierasta tuntemattomia koiria tai ihmisiä lainkaan, vaan tervehtii aina iloisesti ja innokkaasti. Poika tietää myös paikkansa isompien ja vanhempien koirien seurassa, ja pitää etäisyyttä jos isompi kaveri sitä vaatii. Rodulle tyypillisestä haukkuherkkydestä huolimatta, Taavi on todella hiljainen koira. Hyvin harvoin saattaa pieni haukahdus päästä, jos ulkona kadulla kuulee toisen koiran haukkuvan. Rappukäytävän äänetkään eivät haukkua laukaise, mutta pentu valpastuu niistä selvästi. Ainoastaan kun kaveri jää yksin, seuraa lyhyet itkupotkuraivarit jolloin ulvotaan ja haukutaan, mutta naapurienkin mukaan tämä kestää vain lyhyen aikaa. Hyvä poika Taavista on tulossa ja koulutus jatkuu!”

6.3.2018

Jullen silmätarkastus

Jossulle sulhoksi valittu Julle (Ginfaxi's Dagbjartur) on tänään käynyt uusimassa virallisen silmäpeilauksen saaden yhä puhtaat paperit. Nyt voimme hyvillä mielin nauttia aurinkoisista talvipäivistä odottaen kevättä ja Jossun juoksuja.


Kyselyitä tulevasta pentueesta on tullut jo rutkasti, joten valitettavasti uusia kyselyitä en voi tällä hetkellä vastaanottaa.

21.11.2017

Jossun äitiyssuunnitelmat

Talo on tyhjentynyt pennuista ja elo näiden kolmen riiviön kanssa oli loppupeleissä niin leppoisaa, että voidaan julkistaa seuraava pentuesuunnitelma.

Jossu on pääasiassa äitini koira ja eleleekin suurimman osan ajastaan hänen kanssaan maaseudulla. Kotiaskareita tällä neidillä on lintujen pitäminen pihalta poissa ja Miken komentaminen. Jossu osallistuu nykyään reippaasti kaikkiin askareisiin kotona, niin pelto- kuin metsähommiin ja tietysti pihatöiden tekoa pitää olla tarkasti valvomassa.



Varsinaisesti Jossun kanssa ei harrasteta mitään, koiranäyttelyissä sen kanssa on käyty ja Suomen Muotovalio neitokainen on. Paimennushommissa on Jossu myös käynyt ja on paimennuksesta suorittanut islanninlammaskoirien oman paimennustaipumustestin hyvillä paimennusominaisuuksilla. Kesällä tärkeitä askareita Jossulla on kalastaminen sekä marjastaminen, erityisesti mustikoiden esimaistaminen suoraan varvuista. Luonteensa puolesta Jossu on avoin, iloinen ja lähes aina valmis hommiin. Välillä tietty väsy iskee ja silloin Jossu myös lepää jossain rauhallisemmassa paikassa. Luonnetestin Jossu on suorittanut ja sai siitä pisteitä +140 ja on laukauskokematon. Kovat äänet eivät arkea millään lailla häiritse.


Jossulla on paljon sisaruksia joita ei ole kovin paljoa terveystutkittu, joten sulhoksi pohdittiin sellaista urosta, jolta löytyy terveystuloksia enemmänkin lähisuvusta. Vaihtoehtoja oli muutamia, mutta tällä kertaa päädyttiin Julleen, Ginfaxi's Dagbjartur.


"Julle asustelee viiden muun Islantilaisen kanssa mm. 14-vuotiaan Jossun vaarikoiran Simban sekä Jullen oman emän Netlan. Aikanaan Julle oli myynnissäkin, mutta kun ei kotia löytynyt niin "vahingossa" jäikin kotiin. Ei sitä komeaa blondi pentua malttanut enää myydä. ?
Julle on luonteeltaan hyvin kiltti, nöyrä, leikkisä ja avoin koirapoika, mutta tietyissä tilanteissa tulisuutta löytyy ja syttyy tekemiseen jos se vain kiinnostaa. MH-testissä yllätti isoilla reaktioilla ja että kutsuttaessa palasi kyllä vaikka olikin jossain kohtaa hyvinkin kaukana tilanteesta. Kaikesta huolimatta palautui jokaisesta kohdasta hyvin.

Julle on enimmäkseen harrastanut näyttelyitä ja onkin pärjännyt hienosti myös isoissa kehissä (mm. SSKY:n erikoisnäyttelyn BIS-4, 3x RYP-2, RYP-4) sekä oli Islanninkoirat ry:n kiertopalkintojen Vuoden näyttelykoira 2016 sekä Zekiwa 2016 voittaja. Nyt pidetään taukoa jonkun aikaa kun tuntuu että kyllästyi kehässä poseeraamiseen, josko jossain kohtaa ensi vuonna sitä taas ilmoittaisi johonkin.
Julle on päässyt useamman kerran paimentamaan niin lampailla että porolla ja on saanut hirveästi kehuja työskentelystään. Julle on hyvin eleetön paimen, tarpeen tullessa antaa myös vauhtia jukuripäille eikä hauku kuin oikeasti tarvittaessa. Yllättävää oli viime kesänä todeta että on myös hyvin vahtiviettinen lampaitaan kohtaan. Itse tässä tarvitsee enemmän kokemusta ja varmuutta ennenkuin uskaltaa lähteä kokeilemaan esikokeeseen, se olisi jossain kohtaa tavoitteena yrittää (päästä edes kokeesen).
Harrastaa myös vetämistä, kesällä pyörällä ja talvella potkukelkalla jos vain mahdollista. Kerran on myös päässyt Samojedi/Husky valjakkoon mukaan ja silloin ei niin vetohaluja löytynyt, mutta jossain kohtaa olisi tarkoitus kokeilla uudestaan. Nämä talvet vain on ollut niin vähälumisia että ei ole löytynyt tilaisuutta kokeilla uudestaan." -Heidi, Jullen omistaja/kasvattaja

Molemmat vanhemmat on terveystarkastettu; Jullen lonkkanivelet on A/A, kyynärnivelet 0/0, polvet 0/0 ja silmät terveet (tulos vanhentunut 2/17, käy uudelleen tarkastuksessa ennen astutusta). Jossun lonkkanivelet on B/B, kyynärnivelet 0/0, selkä ok (LTV0, VA0, SP0) polvet 0/0, silmät ja sydän ok.

Pennut muuttavat uusiin koteihinsa eläinlääkärin tarkastamina, sirutettuina ja useaan kertaan madotettuina. Pennut tulevat elämään kanssamme arjessa ja tottuvat näin ollen erilaisiin kodin ääniin ja muihin talomme karvaisiin asuttajiin. Mukaan lähtee pentupaketti, joka sisältää ruokaa, jota pentu on tottunut syömään jo kasvattajalla ollessaan, leluja, pannan ja hihnan sekä kasvattajan tuen. Uusi pennunostaja liitetään myös Islanninkoirat ry:n pentuejäseneksi.

Jullen ja Jossun jälkikasvua odotamme kesälle 2018.

18.11.2017

Pennut maailmaa valloittamassa

Niin kiirettä on pitänyt tällä viikolla, etten ole ehtinyt edes blogia kirjoittaa. Facebookin puolelle olen sentään ennättänyt käydä kuvat muokkaamassa, mutta sitten onkin jo pitänyt rientää seuraavien touhujen pariin.


Viimeinen puolitoista viikkoa meni siis vauhdikkaasti. Lauantaina käytiin Riitan luona, jossa Riitta teki pennuille pentutestit. Hyvin samoilla linjoilla olin itsekin luonteiden suhteen ollut, mutta oli mukava saada myös kokeneemman kasvattajan mielipide pennuista.


Vidar 1, 1, 3, 1, 3, 3, 4, 3, 2
Vár 2, 2, 2, 2, 3, 3, 3, 3, 2
Váli 2, 3, 4, 4, 3, 1, 2, 4, 3


Samalla reissulla myös paimensin Rosen ja Tryggvin kanssa ja tietty pennut pääsivät myös lampaita tapaamaan. Reippaita lapsukaisia ovat, erityisesti Taavi. Pimeys kyllä yllätti, joten kuvia ei tältä kohtaamiselta saatu.

Tällä viikolla on käynyt paljon vieraita vielä pentuja tapaamassa ja palluttelemassa. Tiistaina tavattiin uudelleen lampaita ja tältä reissulta saatiin kuvia.


Keskiviikkona käytiin Kivijärven äärellä ihmettelemässä ja samalla otettiin kuvia kun saatiin mukavat lumet maahan. Samoisella reissulla pyörähdettiin myös parissa toimistossa häiriköimässä ihmisten työpäiviä.


Torstaina Vár aka Vaur lähti uuteen kotiin Mäntsälään. Vaur pääsee asumaan isänsä Sudrin kanssa ja Vaur on myös sijoitusnarttuni. Tomeraa typykkää tulen siis jatkossakin tapaamaan aina mahdollisuuksien mukaan ja seruaavat treffit ovatkin jo joulukuussa. Aika näyttää, mitä tytöstä kasvaa ja pääseekö tämä neiti jatkamaan sukua.


Perjantaina saapui illemmasta Vidarin aka Viirun uudet omistajat Oulusta. He majoittuivat luonani ja saivat tutustua vielä paremmin koiriini sekä kahteen veljekseen, jotka osasivat laittaa kiitettävästi ralliksi isojen säestyksellä. Tänään aamusta pakkasi Vidar kimpsut ja kampsut ja suuntasi uusien omistajien kanssa kohti Oulua.


Tänään myös Váli aka Taavi lähti kohti uusia seikkailuja. Uudet seikkailut tullaan kokemaan Tampereella ja Taavi pääseekin toisinaan toimistolle mukaan suorittamaan toimistokoiran virkaa.


Kyllä kasvattajan tekee vain suunnattoman onnelliseksi nähdä pennut uusien omistajien kanssa, jotka ovat tätä perheenjäsentä odottaneet jo kauan. Se ilo ja onnellisuus joka ihmisen valtaa kun tapaa tulevan koiran. Tietty se pieni haikeus on näistä luopuessa, mutta suurin tunne itsellä on onnellisuus.


Rosiri's Vár Rosardóttir "Vaur"
Rosiri's Vidar Sudrisson "Viiru"
Rosiri's Váli Sudrisson "Taavi"
♥ ♥ 

8.11.2017

Valmistautumista maailmalle

Aika rientää ja hurjaa ajatella, että Veet lähtevät seuraavalla viikolla kukin omiin koteihinsa. Vaikeiden valintojen myötä, koen kyllä valinneeni pennuille juuri oikeat ihmiset joiden kanssa kokea upeita hetkiä.

Mennesseen viikkoon on taas mahtunut kaikenlaista, on tavattu lisää vieraita koiria, ulkoiltu paljon, maisteltu uusia makuja, opeteltu nukkumaan yöt ilman Rosea, matkusteltu autossa ja käyty eläinlääkärissä tarkastuksessa ja saamassa sirut niskaan. Eläinlääkärissä Vár sai priimat paperit, Válilta löydettiin yksi kives ja Vidarilta puuttuu yksi etuhammas. Menoa ei ole tälläiset maininnat haitanneet. Päinvastoin, vauhtia ja vaarallisia tilanteita on ihan riittävästi.




Viimeiseen viikkoon on kaikenlaista pientä kivaa suunniteltu pentujen pää nmenoksi kun mennään muun muassa tapaamaan lampaita ja saadaan pentujen serkkukin käymään. Ja se on kasvattajankin ihan tosissaan alettava pentujen reppuja valmistelemaan maailmalle lähtöä varten.

Váli, Vidar ja Vár